Valmistuin peruskoulunopettajaksi 2007, minkä jälkeen tein viitisen vuotta opettajasijaisuuksia. Sitten minulle soitettiin kolmannelta sektorilta ja pyydettiin töihin. Nyt seitsemän vuotta myöhemmin, sain yllättäen mahdollisuuden kokeilla opettajan hommaa kevätlukukauden verran. Reilut seitsemän vuotta perheenisyyttä kasvattaa paljon itsevarmuutta ja näkemystä kasvatustyöhön. Nykyistä minää ei paljon hetkauta, jos joku marisee, että päästäiskö juoksemaan käytävään, koska aina ennenkin on päässyt...
Seitsemän vuotta yhdistystyössä on tuonut perspektiiviä koulukasvatukseen. Nyt yläkoulussa ja lukiossa opiskelevat nuoret ovat työelämässä vielä 2070-luvulla ja monet heistä näkevät 2100-luvun. Tämä perspektiivi mielessä pitäen yksittäiset potenssilaskusäännöt asettuvat oikeaan mittasuhteeseen.
Sisältöosaaminen ei ole kadonnut minnekään, olen kuitenkin seurannut koululaisen matematiikan opiskelua kotona. Nykylukiossa kuitenkin matematiikan sisällöt painottuvat eri tavalla kuin 20 vuotta sitten. Tietokoneet ovat myös tulleet ihan uudella tavalla kuvioon mukaan, mutta matematiikan opetuksessa liitutaululla on kyllä vielä vankka asema. Liitutaululla pyyhkiminen, uudelleen kirjoittaminen ja hahmotteleminen laajalla vaaka-akselilla on verrattoman näppärää moneen uudempiin mediaratkaisuihin verrattuna. "Jaakolla on neljät erilaiset housut, viisi erilaista paitaa ja kolme erilaista takkia. Montako erilaista asukokonaisuutta Jaakon on mahdollisuus muodostaa näistä vaatteista?" Yllättävän vähän tulee arkipäivässä mietittyä asioita todennäköisyyksien kautta.
Luokanvalvojuuskin minulle tähän kevääseen tipahti. Se on vastuullinen homma, mutta toisaalta koen, että siihen minulla on ehkä juuri nyt eniten annettavaa, kun saan tutustua henkilökohtaisemmin pariinkymmeneen nuoreen, ja olla tukemassa heitä kunniallisesti peruskoulun loppuun ja eteenpäin elämässä. Luokanvalvojuus on ehkä juuri se foorumi, jossa voi oppilaitakin muistuttaa, että koulussa on kyse ennen kaikkea muusta kuin koearvosanoista tai edes päättötodistuksesta.Ja nyt terveisiä OAJ:lle neuvotteluihin. Niin kauan, kun keskitytään kitisemään siitä, kuinka paljon opettajantyössä on oppitunteja, opettajakokouksia, oppilaita ja aikuisia luokkatilassa ynnä työaikakirjanpitoa, on turha odottaa sympatiaa palkkaneuvotteluissa. Kun tämän kitinän sijaan keskityttäisiin siihen, että nykyisellä koulutuksella luodaan edellytykset 2050-luvun jälkeisessä maailmassa menestymiseen, neuvottelulähtökohdat olisivat toiset.
Silloin, kun minä pääsin peruskoulusta, sain käteeni päästötodistuksen. Nykyisin niitä saa lähinnä katsastusasemilta. Nykyinen koululaitos ei ole mikään vankila, josta päästessään saisi päästötodistuksen. Kansanopetuksen tavoite on kasvattaa itsenäisesti ajattelevia kansalaisia, jotka vain päättävät peruskouluvaiheen siirtyen seuraaviin vaiheisiin. Monesti nykynuorisosta puhuttaessa tähän ihmisryhmään kuitenkin suhtaudutaan nimenomaan ongelmapäästönä. Nuoret ovat aina olleet vääränlaisia, suuntautuvat väärille aloille, opiskelevat väärin, lukevat väärin, käyttävät vapaa-aikainsa väärin... "Nykynuoriso on pilalla, ryöstömurhaajia kaikki tyynni," sanoi Eeva Aatamille, kun heidän poikansa Kain oli tappanut veljensä.
Kun Sulo Vilén myi huoltoasemakahvilansa, vaimonsa Emiilia mietti, miten he pärjäävät tulevaisuudessa. Sulo siinä filosofoi, että jos nykyinen tulevaisuus muistuttaa vähääkään niitä tähän asti vastaantulleita, he tulevat kyllä selviämään.
Jaakko Viitala
Kirjoittaja on kasvatustieteen maisteri, yhdistysammattilainen
PS. Vastaus on 60 erilaista asukokonaisuutta.
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.