Vuokrataloyhtiö nousi jälleen otsikoihin, joten ajattelin selventää, miksi kaupunki myönsi pääomalainaa vuokrataloyhtiölle. Vuokrataloyhtiön tilanne ei ole karehdittava, vaikka toisinaan kuulee muutakin väitettävän. Ehkä on siis tarpeen hieman valottaa historiaa.
Yhtiön tervehdyttämistoimet aloitettiin vuonna 2018. Tilanne, josta lähdettiin liikkeelle, oli seuraava. Yhtiön vuoden 2017 tilinpäätöksessä rakennusten ja maa-alueiden kirjanpidollinen arvo oli 2 958 051, 47 euroa, eli lähes kolme miljoonaa. Kuulostaisi hienolta, jos tämä olisikin jotain muuta kuin ilmaa. Rakennusten arvo, jolla ne mahdollisesti saataisiin myydyksi, on kuitenkin hädin tuskin yhtä miljoonaa euroa. Kutsutaan tätä vaikkapa käyväksi arvoksi. Tällöin taseessa olevan kirjanpitoarvon ja käyvän arvon erotus on venähtänyt kahteen miljoonaan euroon, pakkasen puolelle.
Rakennuksista siis kaiken järjen mukaan pitäisi tehdä arvonalennus, jolloin yhtiön oma pääoma olisi – 2 000 000 euroa. Arvonalennusta ei kuitenkaan nykyisen oikeuskäytännön mukaan tarvitse tehdä, joten kupla on päässyt syntymään. Asiaa kaunistelematta yhtiön todellinen oma pääoma on siis syvällä kankkulan kaivossa. Eikä tämä muuta väittämällä auringonpaisteeksi muutu.
Sama miinus syntyisi myös, jos rakennukset myytäisiin, jos niitä sitten kukaan edes ostaisi. No, miksi asialle sitten pitäisi mitään tehdä? Miksei asian vaan anneta olla, kuten aina ennenkin? Siksi, että rakennukset ovat kymmeniä vuosia vanhoja, eikä niitä ole pidetty riittävästi kunnossa. Lähemmän kymmenen vuoden aikana ilman kunnossapitoa rakennukset tulevat elinikänsä päähän ja purkuvaiheessa tehtävät alaskirjaukset alkavat tällöin lähestyä jo kolmea miljoonaa euroa. Siinä alkaa pienen kaupunkikonsernin veroprosentti nousta tai sitten yhtiö pitää kaataa velkojien käsiin ja konkurssiin. Kumpikaan vaihtoehdoista ei kaupungin 100%:sesti omistamalle yhtiölle ole hyvä ja lopulta tappiot kaatuvat veronmaksajien käsiin.
Eikä tässä kaikki. Tilinpäätöksessä 2017 yhtiöllä oli suoraa velkaa 2 867 056, 93 euroa, josta osa oli 5% korolla. Vierasta pääomaa oli yhteensä 3 064 425,89 euroa. Lähempi tarkastelu osoitti, että yhtiöllä on kerrostaloja, joiden velka ei ole lyhentynyt lainkaan noin 40 vuodessa.
Hetkinen, yhtiö, jonka omaisuuden käypä arvo on noin miljoona euroa ja velkaa on kolme miljoonaa euroa. Miten tämä on mahdollista? Tavallisesti konkurssipaperit olisi kirjoitettu jo aikaa sitten. Tämän on mahdollistanut se, että on löytynyt lainanantaja, joka ei jostain syystä halua rahojaan takaisin eli valtiokonttori. Samasta syystä tämä on todellisuutta, myös monessa muussa Suomen kunnassa. Normaalissa markkinataloudessa vuokratuloilla pitää kattaa myös lainojen lyhennykset. Tässä utopiassa ei.
Kaima totesi kaupunginvaltuustossa, kun yhtiölle myönnettiin pääomalainaa, että ”näin käy, kun kaupunki huseeraa asiassa, jonka muut tuntevat paremmin”. On kyllä helppo olla samaa mieltä. Toki huseeraamisessa tämä pääomalaina edustaa ongelman korjausyritystä, eikä itse ongelmaa. Huseeraaminen on kestänyt vuosikymmeniä ja siihen on osallistunut kaikkien puolueiden edustajia yhtiön hallituksessa sekä kaupungin päätöksentekoelimissä. Tämä ongelma ei missään tapauksessa ole yhden tai muutaman ihmisen syy tai taakka, vaan kyllä tässä on epäonnistuttu laajalla rintamalla.
Onko tässä sitten enää mitään tehtävissä? Se on selvää, että jossain vaiheessa iso alaskirjaus tulee eteen, tavalla tai toisella. Kysymys on vain siitä, kuinka iso ja koska. Osumaa kuitenkin pyritään hidastamaan ja pehmentämään. Rakennuksiin on tehty kiireellisiä korjauksia, velkoja uudelleen järjestelty ja rakennusten kunnosta on tehty perusteellinen tutkimus. Pääomalainaa tarvitaan nyt ja jatkossakin siihen, että yhtiöllä riittäisi kirjanpidollinen oma pääoma tarpeellisten korjausten tekemiseksi, jotta asunnot pysyisivät mahdollisimman pitkään asumiskunnossa.
Pitää muistaa, että yhtiö on kuilun partaalla, jonka takana avautuu kahden miljoonan euron pudotus. Nyt vaan yritetään kaikin keinoin madaltaa kuilua ja hidastamaan sinne putoamista. Pääomalainat auttavat juuri tässä. Tarkoituksena on luonnollisesti myös mahdollistaa luotettava ja mutkaton asuminen jatkossakin.
Miksi minä sitten tästä kirjoitin. Minua pyydettiin vuokrataloyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi kesällä 2018. Mietin pitkään, koska osakeyhtiön hallituksen tulee osakeyhtiölain mukaan toimia yhtiön edun mukaisesti. Pahimmassa tapauksessa yhtiön hallituksen jäsenet voivat olla henkilökohtaisessa vahingonkorvausvastuussa aiheuttamistaan vahingoista. Lupauduin kuitenkin tehtävään, vaikka lähtöasetelma oli kaikkea muuta kuin houkutteleva. Parkanon kaupunki vastasi tällöin vuokrataloyhtiön isännöinnistä. Syksyllä 2019 kaupunki irtisanoi isännöintisopimuksen.
Irtisanouduin vuokrataloyhtiön hallituksesta 31.10.2019, koska oli ilmeistä, että vuokrataloyhtiön on pakko kilpailuttaa isännöinti.
Olimme vähän tätä ennen aloittaneet isännöintipalveluiden tuottamisen, joten osallistuimme vuokrataloyhtiön järjestämään julkiseen tarjouskilpailuun, joka järjestettiin ns. avoimena menettelynä. Voitimme kilpailun ja 1.1. 2020 alkaen Suomen Lakiekonomit Oy on vastannut isännöinnistä. Hankintapäätöksen teki nykyinen vuokrataloyhtiön hallitus, jossa on edustettuna vasemmistoliitto, sdp, keskusta, kokoomus, kristilliset ja siniset. Itse en toimi isännöitsijänä, mutta päivittäin yritän olla auttamassa, jotta tästä ongelmasta jotenkin selvittäisiin.
Juha Tuominen
Kirjoittaja toimii Parkanon kaupunginhallituksen jäsenenä ja osakkaana Suomen Lakiekonomit Oy:ssä.
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.