Päivi, 4-vuotias Julius ja Mika Shemeikka kotitalonsa rappusilla.
Laura Jokisalo
Kihniö 100 -vuoden tapahtumakalenteriin on merkitty sunnuntain 12. heinäkuuta kohdalle vanhojen kantatilojen ja talojen päivä. Sen järjestelyjä on hoitamassa idean juhlavuoden avoimissa suunnittelutapaamisissa esitellyt Mailis Risku.
Periaate on samankaltainen kuin erittäin suositussa Sastamalan Wanhat Talot -päivässä. Käytännössä tapahtuman aikana pääsee aukioloaikojen puitteissa tutustumaan mukana oleviin kohteisiin.
Risku kertoo Kihniöstä löytyvän hienoja vanhoja taloja, joista on haluttu pitää huolta. Samalla rakennukset edustavat kunnan vanhinta rakennuskantaa. Kihniön kyläksi 1600-luvun alussa nimitetty alue muodostuikin muutamasta talosta, Kovasesta, Hietasesta, Korhosesta, Tarsiasta, Laurikaisesta ja jo tuolloin autioituneesta Linnasta.
Wanhat Talot -päivää on vietetty Sastamalassa vuodesta 2017 lähtien, ja viime vuonna siihen otti osaa yli 50 kohdetta.
– Tavoitteena on, että Kihniössä tapahtumaan osallistuisi noin 10 taloa.
Riskun mukaan vierailupisteinä voisivat olla rakennusten lisäksi myös mielenkiintoiset luontokohteet. Sastamalassa osaa ovat ottaneet yksityiskotien lisäksi esimerkiksi kylä- ja kulttuuritalot, museot ja yritykset. Jos innostuu osallistumaan päivään, Risku neuvoo olemaan yhteydessä häneen tai kunnassa Päivi Shemeikkaan.
Kihniö-Seura järjestää samana päivänä kiertoajelun. Tarkoitus on, että ajelun aikana poiketaan tapahtumassa mukana olevissa taloissa.
Yksi heinäkuun tapahtumaan osallistuvista kohteista on Päivi ja Mika Shemeikan koti Korhoskylässä. Talo on varsinaiselta Korhoselta siirretty Yli-Korhosen tilan talo, joka on seissyt nykyisellä paikallaan vuodesta 1912.
Rakennuksessa asui ensin Päivin (o.s. Mäenpää) isän mummu Susanna Yli-Korhonen. Shemeikka itse ehti lapsuudessaan asua sukutalossa noin vuoden verran, ennen kuin perhe muutti viereiseen, puretun navetan paikalle rakennettuun omakotitaloon.
Shemeikat alkoivat uudistaa ja remontoida vanhaa taloa kodikseen vuosikymmen sitten. Urakkaa oli pohdittu jo aiemmin, mutta tuolloin se todettiin liian mittavaksi ja Shemeikat päätyivät ostamaan ja remontoimaan talon Niskokselta.
Tilaa tarvittiin kuitenkin lisää. Remontin alkaessa Shemeikoilla oli neljä lasta, ja sittemmin lapsiluku on kasvanut viiteen.
– Koin myös tärkeäksi, että voisin olla avuksi vanhemmilleni, Päivi Shemeikka kertoo.
Yli-Korhosen talon tarkka rakennusvuosi ei selvinnyt missään vaiheessa remonttia, vaikka sitä yritettiin etsiä. Se on tiedossa, että talo on vanhempi kuin 1800-luvun puolivälissä rakennettu Korhosen vanha talo.
– Vanhasta aitasta löytyi vuosiluku 1793 ja riihen seinästä vuosiluku 1811, Mika Shemeikka kertoo.
Uudistamisurakka oli ennakkoon arvatenkin valtava – ja silti töitä oli enemmän kuin pystyi kuvittelemaan. Kunnostaminen käynnistyi talon tyhjäämisellä keväällä 2010. Ensimmäinen vaihe työssä oli talon toisen pään nostaminen. Se oli vajonnut myöhemmin rakennetun kellarin takia.
Remontin aikana purettiin lautarakenteinen uloke ja muutettiin katto harjakatoksi. Sisätyöt alkoivat suuren leivinuunin, seinien ja lattioiden purkamisella. Laudoitus ja kaikki ikkunat uusittiin.
Toisaalta vanhan talon, jonka hirsirunko oli hyvässä kunnossa, remontointi oli palkitsevaa. Oma arvonsa on toki silläkin, että samassa rakennuksessa ovat asuneet Päivi Shemeikan suvun edelliset sukupolvet.
Vaikka urakka ei ollutkaan perinnerakentamista, on entisaikaa silti jäljellä. Esimerkiksi vanha vellikello on yhä tallessa.
– Se täytyy nyt laittaa katolle ennen tapahtumaa, Mika Shemeikka sanoo.
Laura Jokisalo
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.