Parkanolainen Metsäparooni Oy on aloittanut puupolttoaineen toimitukset Jyväskylään. Neljässä vuodessa toimitusmäärä kaksinkertaistuu.
Lue jutun verkkotaitettu versio linkin takaa tai tekstinä alta.
Lokakuun 1. päivänä Jyväskylässä lyödään käyntiin Keljonlahden voimalaitos. Se tuottaa sekä lämpöä että rinnalla tarvittaessa myös sähköä. Pääpolttoaineena laitos käyttää puuta. Turvetta tarvitaan apuna.
Puuta tarvitaan etenkin talven pakkasjaksoilla hurjia määriä. Puupolttoaineen osalta yksi merkittävä hankintaketju ulottuu Ylä-Satakunnan perukoille. Siitä vastaa parkanolainen Metsäparooni Oy. Nelivuotinen toimitussopimus julkistettiin jo aikaisemmin tänä vuonna. Kesän ja alkusyksyn ajan yrittäjä Jarkko Piilola on hionut kuntoon paikallista hankinta- ja toimitusketjua.
– Karsittua rankaa on ajettu varastoon jo aikaisemmin. Haketoimitukset alkavat nyt. Molempia menee Keljonlahteen jatkossakin. Haketta ajaetaan yksi yhdistelmäkuorma päivässä, mikä tarkoittaa noin 150 irtokuutiota per kyyti. Autoilijalle se on kahdeksan tunnin päivä, ynnää Piilola
Mutta tämä on vain aluksi. Sopimuksen mukaisesti toimitusmäärä kasvaa vuosittain noin kolmanneksella. Se tarkoittaa, että sopimuskauden loppupuolella toimitusmäärät ovat kaksinkertaiset.
– Yksin ensimmäisen toimitusvuoden merkitys on 10–15 henkilötyövuotta ja toki yrityksen muu toiminta päälle. Ja puupolttoainetta menee myös muualle, muun muassa muutamiin pienempiin laitoksiin. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää niin koneyrittäjiä kuin autokapasiteettia, sanoo Piilola.
Puun osalta isojako käynnissä
Suomi luopuu turpeesta vauhdilla. Jatkossa todennäköisesti myös kivihiilestä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että puupohjaisten polttoaineiden osalta on jo nyt käynnissä eräänlainen isojako. Nyt saavutettavat asemat ovat siksi merkittäviä.
Suomessa on käyty jo pitkään keskustelua siitä, missä määrin ja mitä osia puusta on järkevää polttaa. Ja mitä tarvitsee teollisuus. Uudet investoinnit ovat lisänneet sellutehtaiden puun tarvetta, mutta vastaavasti esimerkiksi Jämsänkosken Kaipolan paperitehtaan lakkautus aiheuttaa sekin merkittäviä muutoksia puuvirtoihin.
Jarkko Piilolan valistunut arvio on, että tukille ja pikkutukille on teollisuudella käyttöä jatkossakin. Kuitu- ja rankapuun hinnat sen sijaan ovat melkolailla samoissa. Polton yksi etu on se, että sinne kelpaa hyvin monenlainen raaka-aine.
– Päätehakkuista latvusmassa, oksat ja risut, tien- ja pellonreunojen avaamisesta kertyvä puu, ensiharvennuksien karsittu ranka, leppä, haapa sekä lahopuu, joka ei muualle kelpaa, luettelee Piilola esimerkkejä.
– Yksi lakkautusten vaikutus voi olla, että ensiharvennuksilta päätyy kaikki polttoon, eikä välttämättä kuitua lainkaan, hän jatkaa.
Puupolttoaineesta hyötyy myös metsänomistaja. Kun kaikki hakkuilta kertyvä tavara voidaan hyödyntää, saa metsänomistaja enemmän tuloa.
Uusi terminaali rakenteilla
Tällä hetkellä Metsäparoonin hakevarastot sijaitsevat tilapäisesti Jaakkolassa. Uutta terminaalia rakennetaan parhaillaan Rännärille, kaupungilta vuokratulle entiselle Fennon testiradalle.
Toimitusketju menee jatkossa siten, että Parkanosta ja lähikunnista puupolttoaine viedään ensin terminaaliin ja sieltä loppukäyttäjille. Metsäparooni vastaa siis puupolttoaineen hankinnasta sekä hakettamiseen ja kuljettamiseen liittyvästä suunnittelusta. Aliurakoitsijoiden vastuulla ovat työt metsässä, hakettaminen sekä kuljetukset.
Mielenkiintoista on sekin, että varastointi on itseasiassa melko tarkkaa toimintaa sekin.
– Kuivaa ja märkää tavaraa ei voi varastoida sekaisin. Märkä tavara voi alkaa käymään ja palamaan, kertoo Piilola.
Jukka Huikko
Metsäparooni Oy
Parkanolaisen Jarkko Piilolan vuonna 2018 perustama metsäpalveluyritys.
Yrityksen palveluita ovat muun muassa puunvälitys- ja puukauppapalvelut, metsänhoitopalvelut, kiinteistöjen arvon määritys ja kiinteistönvälitys.
Työllistää tällä hetkellä Piilolan lisäksi kolme toimihenkilöä.
Aliurakoitsijoiden verkostoon kuuluu tällä hetkellä 19 yritystä, jotka työllistävät noin 28 henkeä.
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.