Muutama vuosi sitten Kari-Pekka Kuortin, 31, tulevaisuudennäkymät saivat uuden käänteen, kun hänen ystävänsä Tommi Vähä-Eskeli, 26, ehdotti puhelimessa jotain odottamatonta.
– Tommi soitti minulle ensin jotain muuta asiaa, ja kysyi ohimennen, että olisiko siinä mitään ideaa, jos tehtäisiin yhteinen navetta. Ehdotus tuli aivan puskista, enkä ensiksi osannut sanoa siihen mitään. Jo seuraavana päivänä kuitenkin ajattelin, että ehdotus vaikuttaa aika hyvältä ja järkevältä, Kuortti kertoo.
Sekä Kuorttien että Vähä-Eskelien nykyisissä pihattonavetoissa alkoi olla sellainen tilanne, että laajennus- ja parannustarve oli kova. Siispä nuoret isännät aloittivat suunnitelmat kahden maatilan yhdistämiseksi.
Nyt Ikaalisten Leutolaan on rakentumassa yksi Suomen suurimmista lypsykarjatiloista. Kuortit ja Vähä-Eskelit rakentavat kaksi pihattoa yhteensä 600 lehmälle sekä vasikkalan noin 100 vasikalle. Tontille nousee lisäksi erillinen lypsyasema, kuusi lietesäiliötä sekä neljä laakasiiloa säilörehulle.
– Ajattelimme, että jos uutta navettaa alkaa tekemään, sen täytyy olla isompi. Olemme vierailleet muilla vastaavilla tiloilla, jollaisia on Suomessa jo muutamia. Lisäksi olemme käyneet ulkomailla tilavierailuilla muun muassa Saksassa. Laskelmia on tehty monelta kantilta, ja olemme kuunnelleet asiantuntijoiden mielipiteitä, Kuortti kertoo.
Osakkaina navettayhtiössä ovat Kari-Pekka Kuortti, hänen vaimonsa ja äitinsä sekä Tommi Vähä-Eskeli vanhempineen.
Suurnavetan pitäisi olla valmis joulukuussa, ja lehmien siirtäminen on tarkoitus aloittaa tammikuussa. Kustannusarvio on kokonaisuudessaan noin 6 miljoonaa euroa.
Sekä Kuorttien että Vähä-Eskelien nykyisillä tiloilla on yli 100 lypsävää. Nuorkarja mukaan lukien eläimiä on tiloilla yhteensä noin 500. Lisäksi osakkaat ovat ostaneet Ruovedellä myytävänä olleen karjan, joten kaiken kaikkiaan eläimiä on tällä hetkellä yli 900. Niistä nuorkarja jää osin osakkaiden nykyisille tiloille.
Vaikka eläinmäärä on suuri, Kari-Pekka Kuortti korostaa, että eläinten hyvinvointi otetaan huomioon monin eri tavoin.
– Monilla alasta tietämättömillä tuntuu olevan ajatus, ettei näin suuressa navetassa eläimillä voi olla hyvät olot. Se ei pidä ollenkaan paikkaansa.
Pihatoiden kulkukäytävät päällystetään kumimatolla, mikä on sorkille huomattavasti hellävaraisempi vaihtoehto kuin kova betonilattia. Lisäksi navettoihin tulevat verhoseinät sekä avarat seinäaukot mahdollistavat luonnollisen ilmanvaihdon.
Alustat ovat pehmeät myös lehmien makuuparsissa. Pihattoihin tehdään syväkuivikeparret, joissa on 20 sentin vahvuinen kuivikekerros. Lisäksi navettoihin on tulossa laaja poikima-alue sekin paksulla kuivikekerroksella. Kuivikkeena käytetään lantaseparaattorin lannasta erottelemaa kuiva-ainetta.
Nykyteknologia mahdollistaa myös eläinten tehokkaan seurannan. Lehmille laitetaan tunnistimella olevat kaulapannat, jotka mittaavat niiden aktiivisuutta ja märehtimistä.
Suurnavettaan rakennetaan moderni, 20-paikkainen automaattikaruselli, jossa lypsyn hoitavat robottikäsivarret. Lypsyasema sijaitsee pihatoista erillisessä siivessä, jonne menee yhdyskäytävä. Lehmät ohjataan lypsylle 90 eläimen ryhmissä yksi ryhmä kerrallaan.
– Toisena vaihtoehtona oli asentaa yksittäisiä lypsyrobotteja pitkin navettaa. Ne lypsäisivät vuorokauden ympäri ja lehmät kävisivät siellä omaan tahtiin. Siinä on hyviä puolia, mutta navetta ei ole kenenkään kotipihassa, kun robotilta tulee esimerkiksi yöhälytyksiä. Molemmilla tiloilla on 15 vuoden kokemus lypsyrobotista, joten aika hyvin tiedämme, mitä se on, Kuortti taustoittaa.
Lypsyn keskittäminen yhteen paikkaan tuo työntekoon ennen kaikkea järjestelmällisyyttä ja se helpottaa esimerkiksi työvuorojen tekemistä, kun lypsyä ei tarvitse tehdä lainkaan yöaikaan. Lisäksi huoltokustannukset tulevat lypsyrobottia alhaisemmiksi.
Lehmät ohjataan valvovan silmän alla lypsylle vähintään kahdesti päivässä, jolloin myös ongelmat voidaan havaita helpommin.
– Jos lehmä on esimerkiksi sairas, se huomataan todennäköisesti nopeammin kuin silloin, jos ne olisivat tuolla oman onnensa nojassa.
Suomessa tilakokojen kasvaessa myös työn organisointiin ja työssä jaksamiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Kuortit ja Vähä-Eskelit ovat jakaneet vastuualueita keskenään, mikä helpottaa ja selkeyttää työntekoa.
– Jo suunnitteluvaiheessa oli ajatuksena, että työmäärää saadaan paremmin keskitettyä, kun kahden tilan karjat tulevat samaan paikkaan. Kenenkään ei tarvitse painia yksin ongelmien kanssa.
Tilalle on lisäksi tarkoitus palkata 4 ulkopuolista työntekijää. Tavoitteena on, että jokaisella osakkaalla on vähintään yksi vapaapäivä viikossa.
Kuortti toteaa, että vaikka maidontuotannon näkymät ovat muuttuneet ja maitotuotteiden kulutus on vähentynyt Suomessa, uskoa alan tulevaisuuteen löytyy.
– Kyllä tässä sillä tavalla ajatellaan, ettei maitotuotteiden kulutus ole kuitenkaan loppumassa.
Maatilalla elämänsä asunut Kuortti toteaa ammatinvalinnan olleen hänelle selvää pienestä pitäen.
– En voisi kuvitella tekeväni mitään muutakaan. Tämä on tavattoman mielenkiintoista. Montaakaan samanlaista päivää ei ole, hän sanoo.
Aino Tuohiluoma
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.