Parahiksi juuri juhlavuoden kynnyksellä Kihniössä on viime loppuvuonna tehty kulttuuriympäristöön ja rakennushistoriaan liittyvää selvitystä. Tekijöinä ovat olleet tamperelaisen Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen ja Luoto Oy:n historioitsija ja rakennustutkija Jari Heiskanen sekä arkkitehti ja luontokartoittaja Laura Uimonen.
Kumpikin on siis tarkastellut Kihniötä ulkopuolisin silmiin. Kulttuuriympäristöstä ja luonnon erityispiirteistä kaksikko nostaa esille Pyhäniemen ja Käskyvuoren.
– Pyhäniemen harjujakso näkyy hienosti läpi Kihniön pitkinä nieminä myös Korhosjärvellä. Järvien välillä mutkittelevat joet ja kapeikot ovat kiinnostavia, kun tietää, miten alue on ollut vesireittinä erämaille.
Lisäksi kunnan suuret suoalueet ovat erityisiä. Ylipäänsä niitä arvostetaan Suomessa liian vähän.
Heiskanen ja Uimonen sanovat alueen maatalousmaisemien olevan vaihtelevia.
– Vanhat ranta-asuinpaikat ovat Häme–Satakuntaa, ja Mäkikylässä on jo vaaramaista maatalousmaisemaa. Nuorimman piirteen muodostavat nuoremmat asutuskylät, suoviljelymaisemat, jotka muistuttavat pienessä mittakaavassa Pohjanmaan lakeuksia.
Tavallaan Kihniön maisemassa yhdistyvätkin kolmen maakunnan ominaisuudet: Satakunnan, Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan. Heiskasen ja Uimosen mukaan tämä näkyy vanhimmissa taloissa.
Järvien läheisyys on yksi alueen asutuksen merkittävä piirre.
– Näitä asuinpaikkoja tulisi katsella järveltä käsin. Talot sijoitettiin lähelle rantaa vesistöjen toimiessa kulkureitteinä, ja näkymät päärakennukselta järvelle ovat olleet tärkeitä. Myöhemmin ensimmäiset tiet kulkivat talosta taloon, usein pihapiirin läpi.
Heiskanen ja Uimonen sanovat kirkkoveneiden ja pienempien veneiden aittojen hävinneen suurelta osin. Sen sijaan monentyyppisiä hirsiaittoja on säilynyt.
– Hirsirakennus on ollut aiemminkin helppo siirtää ja muokata uudelleen. Kihniön hirsirakennuksista löytyy monitoimirakennuksia, talleja, riihiä, saunoja ja latoja. Erityisiä ovat muun muassa kaksikerroksiset aitat, jotka ovat säilyneet osana pihapiirejä. Eteläpohjalainen porttiluhti on Kihniössä esiintymisensä etelärajalla.
Yksi alueen erikoisuus on umpipiha eli neliönmallinen pihapiiri, jossa rakennuksia on ainakin kolmella sivulla. Erilaisia kuisteja ja kuistityyppejä on paljon, ja monesti ne ovat edustaneet uusinta muotia.
Heiskanen ja Uimonen nostavat esille vielä kaksi kihniöläisrakennusten tunnusmerkkiä.
– Sininen koristeväri toistuu. Vellikellot, etenkin Puumilan ja Tarsian vellikellot, ovat erityisiä.
Jos Jari Heiskasen ja Laura Uimosen pitäisi nostaa esille yksi kohde Kihniöstä, olisi se kylänraitti.
– Vaikka raitti on muuttunut paljon, on 1950-luvun kulta-ajan piirteitä vielä jäljellä. Lisäksi sen varrella ovat vanhemman kirkonkylän kiintopisteet, kansakoulu, kirkko ja kunnantalo.
Kylänraitilla näkyvät myös historialliset lähtökohdat, kuten entiset Puumilan, Vehkapurun ja Luomalahden torpat peltoineen.
Ylipäänsä kunnassa on säilynyt monta talonpoikaista pihapiiriä.
– Niistä on vaikea nostaa esille vain yhtä. Toisissa on säilynyt hienoja yksityiskohtia, toisissa aittoja, kiviaitoja tai raunioita. Toisissa maatila toimii, ja toiset ovat jääneet muuhun käyttöön.
Laura Jokisalo
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.