Valmiusharjoittelussa on pyritty 2000-luvulla siihen, että viranomaiset kykenisivät toimimaan kriiseissä tehokkaasti tarkoin rajatuilla ja jopa pienillä alueilla. Taneli Rasmus toimi entisen Länsi-Suomen läänin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston palveluksessa, kun tätä toimintamallia alettiin iskostaa.
Siihen, että viranomaisilla on valmiudet toimia kriiseissä jopa hyvin pienillä alueilla, on pyritty alueellisessa valmiusharjoittelussa jo pitkään. Nyt tämä valmius tulee ensimmäistä kertaa testatuksi laajasti ja useissa kunnissa. Tätä ennen kriisit ovat olleet lähinnä yksittäisiä, pieniä ja paikallisia, muun muassa vesikriisejä.
– Aikainen herääminen ja nopeat toimet ovat se, jossa joko onnistutaan tai epäonnistutaan, alleviivaa aikaisemmin Länsi-Suomen lääninhallituksen valmiusjohtajana ja perään Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston pelastaminen ja varautuminen -vastuujohtajana toiminut, nykyisin turvallisuus- ja rakennusalan konsulttina toimiva, maanpuolustuskorkeakoulun tohtorikoulutettava Taneli Rasmus.
Valtakunnallisissa, ylimaakunnallisissa ja joskus jopa maakunnallisissa linjauksissa on omat haasteensa. Kaikista rajoitustoimista seuraa myös haittoja ja ei-toivottuja seurauksia. Siksi on nähty järkeväksi, että toimet tulee kohdistaa mahdollisimman tarkasti sinne, missä niille on tarve.
– Jos otetaan pahin piste, ja asetetaan koko maan standarit, ovat rajoitukset suuressa osassa maata liian kovat. Jos taas otetaan keskiarvo, ovat osassa aluetta toimet liian köykäisiä ja osassa tarvittaisiin kovempia keinoja. Buranaakin ottavat vain ne, joiden päätä särkee, vertaa Rasmus.
Rasmus on seurannut mielenkiinnolla, miten juuri kunnat ovat toimissaan onnistuneet.
– Keskimäärin kunnat näyttäisivät onnistuneen. Ylireagointia en ole nähnyt, mutta jonkin verran on ollut varovaisuutta. Kuhmo on hyvä esimerkki, jossa tartuntarypäs saatiin kuriin heti tiukoilla toimilla. Myös Vaasa onnistui, sitten kun heräsi, Rasmus näkee.
– Resurssit ovat kuntien lähtökohtainen haaste, eli onko resurssia heti irrotettavissa, hän jatkaa.
Jukka Huikko
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.