Lähetä oma kirjoituksesi sähköpostitse toimittajat@ylasatakunta.fi. Kirjoita napakasti.
Kihniön kuntaliitosselvityksen työstäminen jatkuu, mutta työ on ollut hitaampaa kuin alun perin arvioin. Tärkein syy viivästykseen on se, että tietopyyntöihin ei saa vastauksia. Toki on ymmärrettävää, etteivät virkahenkilöt halua osallistua hankkeeseen, jonka kokevat uhkaavan asemaansa.
Suurin osa fakta-aineistosta on kuitenkin jo koossa, joten näin ennen kuntavaaleja on hyödyllistä avata selvityksen alustavia havaintoja. Haluan voimakkaasti korostaa, että Kihniön Savupirtti ei tavoittele kuntaliitosta, mutta pitää sitä mahdollisena lopputuloksena.
Selvitystyön ainoa tarkoitus ajankohta huomioiden on keskustelun mahdollistaminen siitä, millä edellytyksillä ja toimilla Kihniö voisi jatkaa itsenäisenä. Muutos on välttämätön, sillä ajopuuna ei voi jatkaa. Asiat on otettava omiin käsiin.
Perusongelma on Kihniön rahapula, joka vain pahenee tasaisesti työikäisen väen vähentyessä yli 50 hengellä vuodessa. Rahapula pahenee myös nykäyksittäin: tänä vuonna työvoimapalvelut tuovat lisäkuluja ainakin 100 000 euroa ja palkkojen nousu toiset 100 000 euroa. Verotulot vähenevät puolestaan noin 100 000 euroa, joten yhteisvaikutus on 300 000 euron luokkaa.
Ensi vuonna, eli 2026 Pirha lakkaa maksamasta terveyskeskuksesta vuokraa. Vaikutus on noin 300 000 euroa pysyvästi. Vireillä olevista turhista oikeusjutuista on tulossa vähintään 200 000 euron suuruinen lisälasku. Verotulot vähenevät edelleen 100 000 euroa ja palkkojen nousu jatkuu 100 000 eurolla. Yhteisvaikutus peräti 700 000 euron luokkaa.
Mitään parannusta verotuloihin ei ole näköpiirissä ainakaan ennen vuotta 2030, vaikka tuulivoimahankkeet toteutuisivatkin. Kunnan kustannuksia on pakko vähentää tulojen mukaisiksi.
Kihniön kaikki verotulot 2025 ovat noin 3,9 miljoonaa euroa. Sen lisäksi kunta saa valtionosuuksia noin miljoona euroa vuodessa ja muita nettotuloja 0,9 miljoonaa euroa. Kunnan tulot ovat yhteensä tänä vuonna noin 5,8 miljoonaa euroa.
Sivistystoimi kuluttaa tästä 3,2 miljoonaa euroa, josta yhtenäiskoulun ja varhaiskasvatuksen osuus on 2,9 miljoonaa euroa. Se on pääosin palkkoja, jotka nousevat siis joka vuosi.
Mikäli kunnan itsenäisyys halutaan säilyttää, kunnan keskushallinnosta ei voi enää säästää, joten sivistystointa on kevennettävä, koska se on ylivoimaisesti suurin kuluerä.
Viimeisten vuosien aikana Kihniössä on syntynyt 7–9 lasta vuodessa. Poikkeuksina olivat vuodet 2021–2022, jolloin lapsia syntyi 12, seuraavana vuonna taas 7. Alhainen taso on jatkunut.
Lähivuosina yhtenäiskoulun alaluokilla on noin 10 oppilasta. Kutakin luokkaa opettaa yksi opettaja ja yksi koulunkäyntiavustaja joka oppitunnilla. Siis yksi henkilökunnan jäsen viittä oppilasta kohti.
Seuraavan vaalikauden aikana yhtenäiskoulun oppilasmäärä putoaa nykyisestä 167 oppilaasta noin sataan. Ilman muutoksia opettajien ja ohjaajien määrä pysyy samana, eli 26:ssa.
Jos ja kun varhaiskasvatus noin 40 lapselle ja alakoulu noin 60 lapselle halutaan säilyttää, eikä kunnan keskushallinnosta haluta luopua, vain seuraavat askeleet ovat mahdollisia: Koulunkäyntiavustajien määrää on vähennettävä nykyisestä kymmenestä. Alakoulussa on siirryttävä useamman ikäluokan yhteisopetukseen. Kaikista valinnaisista aineista on luovuttava.
Tämän jälkeen jäljellä on vain valinta: Yläkoulu vai kunnan itsenäisyys. Kyse on 500 000 eurosta vuodessa. Jos yläkoulusta luovutaan, Kihniö voi jatkaa itsenäisenä, muuten ei.
Tämä päätös on nyt valittavan valtuuston tehtävä.
Jaakko Rytilä
Kihniön Savupirtti
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.