Suunnilleen vuosi sitten elettiin jännittäviä hetkiä silloisessa kotikunnassani Joutsassa. Puhelin pirahti aamupäivällä paikallislehden konttorissa. Soittajana oli paikallispoliisi, joka esitti "virka-apupyynnön". Erääseen asuntoon oli juuri murtauduttu. Huppupäiset miehet olivat ovella vastassa, kun talon emäntä palasi aamulenkiltä. Rosvoporukka lähti livohkaan autolla, josta oli hyvät tuntomerkit.
Lehti teki asiasta verkkoon uutisen ja pian alkoi tapahtua. Poliisi sai runsaasti havaintoja. Samalla paljastui, että mitä ilmeisemmin revohka oli oletettua suurempi – erään kerrostalorykelmän kellareissa oli nähty liikehdintää. Päivän mittaan vyyhtiin liitettiin myös erään lopettaneen tienvarsiyrityksen epäilty puhallus.
Vyyhti sai myös henkilökohtaisen kosketuspinnan. Paljastui, että sukumme omistama, vuokrattuna ollut omakotitalo oli toiminut mitä ilmeisemmin rosvoporukan tukikohtana muutaman päivän ajan. Sillä auton tuntomerkit olivat tuntuneet niin tutuilta aamulla.
Päivä huipentui murtomiesten kiinniottoon. Heitä oli ajettu takaa myös siviilien ja vartijaliikkeen toimesta. Muu porukka oli puolestaan "säkitettynä" omakotitaloon siviilien toimesta niin kauan, kunnes poliisi kävi paikalla. Sitä ei ole tullut seurattua, miten poliisitutkinta ja oikeudenkäynnit asiassa ovat edenneet. Ilmeisesti useampana tutkintasuuntana. Joka tapauksessa seuraavan viikon paikallislehdessä poliisi antoi kiitosta kansalaisille.
Paikallispoliisin toimintaa sivusta seuranneelle päivän käänteet eivät olleet mikään yllätys. Ensinnäkin poliisilla on vahva läsnäolo seutukunnalla. Kuuden hengen poliisiryhmä pitää kammariaan Joutsassa. Poliisi näkyy katukuvassa päivittäin. Toisekseen vastaavaa apua poliisi on pyytänyt ja saanut ennenkin.
Ajoittain paikallispoliisi ojentaa toki myös paikallisia. Pikkurötöksiinkin puututaan tehokkaasti. Ei parane puhua kännykkään autoillessa, ajaa ilman turvavyötä saati sahtipäissään. Lievemmistä selviää reinikaismaisella puhuttelulla. Juopot saatellaan turvallisesti kotiin. Ja mikä tärkeintä, sitten kun sattuu oikeasti jotain isoa, on poliisi paikalla ja kykenee toimimaan nopeasti. Yhteistyö paikallislehden ja poliisi välillä toimi sekin. Rikoksista uutisoitiin ja myös valistettiin kansaa.
Paikallisyhteisön ja -poliisin välille on siis syntynyt vuosien saatossa suuri luottamus ja arvostus. Aina näin ei ole ollut. Joskus nimismiespiirin lakkauttamisen jälkeen poliisit vietiin pitkäksi aikaa Jyvässeudulle. Silloin tilanne oli toinen.
Kesäkuun alussa toimme muuttokuorman tänne Parkanoon. Eräälle joutsalaiskonstaapelille vitsailin läksiäisissäni, että emme me kauaksi muuta. Samaa Sisä-Suomen poliisilaitosta näet ollaan.
Nyt kahdeksan kuukautta muuton jälkeen on vaikea uskoa, että tilanne on näin. Parkano ja Kihniö muodostavat suunnilleen samankokoisen maaseutumaisen alueen, jota halkoo samalla tapaa vilkas valtatie. Poliisin olen nähnyt kahdeksan kertaa. Tavannut en vielä kertaakaan.
Jukka Huikko
Kuuntele YS Radiossa
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.