Tasan vuosi sitten oli kotimme Joutsassa tyhjentynyt. Viimeisenä muuttoautoon pakattiin viherkasvit, muut tavarat olivat jo laatikoissa tai tiukasti liinoilla kiinni kontissa. Siitä seikkailu alkoi. Samalla vanha kotiseutu jäi taakse.
Muuttoautoa ajoi monivuotinen tuttavani, kuljetusyrittäjä Timo Ilmonen. Repsakan paikalta kävin vielä Timon kanssa kolmetuntisen keskustelun siitä, mitä vauhtia ikääntyvälle kotiseudullemme oli tapahtumassa. Samaan tapaan kuin monet kerrat Leivonmäen Teboilin pyöreässä pöydässä. Matka sujui joutuisasti, purkutyöt vielä joutuisammin. Lopulta synnyinkunnan nimellä varustettu muuttoauto katosi pihasta.
Tätä kirjoittaessa voi kliseemäisesti todeta, että vuosi elämästäni on hujahtanut nopeasti. On ollut niin paljon uutta. Joskus niin paljon, että mielessä on piillyt jopa riittämättömyyden tunne. Mutta matka on ollut mielenkiintoinen. Juuri sitä, mitä on elämältä ja työltä odottanut.
Kotiseudulla olin ajautunut mukaan monenlaiseen aktiviteettin. Muutto tänne oli samalla irtiotto kaikesta ylimääräisestä. Toki työ on vaatinut pitkiä päiviä nytkin, mutta esimerkiksi 20-vuotiseksi venähtäneet pestit vapaaehtoistoimissa olivat vaatineet veronsa. Sen ymmärtää vasta nyt.
Suurin pelko on tietysti piillyt siinä, miten perhe asettuu ja tykästyy, ja miten arki löytää uomansa. Ilmeisen hyvin ovat viihtyneet. Toki ystävien ikävää ei käy kieltäminen.
Täysin ulkoa tulleena on ollut kiehtovaa tutustua ja tarkkailla kolmen verraten pienen, mutta kuitenkin varsin tyypillisen maaseutumaisen kunnan ihmisiä ja elämää. Miksi jotkut asiat tapahtuvat, toiset eivät? Mikä merkitys on sukulaisuuksien tai tuttavuuksien verkostoilla, ja millaisissa yhteyksissä ne puskevat esiin. Lienee tyypillistä, että Suomen jokaisessa pienessä kunnassa on omat kuusniemeläiset piirteensä. Niin täälläkin, sen tarkkailija on havainnut. Tämän totean pilke silmäkulmassa.
Mutta ihmiset ovat ottaneet meidät vastaan kovin ystävällisesti. Se, jos mikä, on meidät yllättänyt ja tietysti miellyttänyt.
Entä mitä kuuluu kotiseudulle? Paikallislehti on toiminut kirjeenä kotiseudulta viikoittain. Jos jotain on vuoden varrelta jäänyt mieleen, niin lukuisat tuttavien kuolinuutiset. Seudun ikärakenne kun on mitä on. Nyt etäämmältä kuolinuutiset ovat pysäyttäneet enemmän kuin ennen.
Vuosi erossa kotiseudusta on tehnyt toki hyvääkin. Kun status on muuttunut vapaa-ajanasukkaaksi, voi huoletta nauttia vain kotiseudun parhaista puolista. Kesätapahtumien kirjo on kulkutautikevään myötä kovin suppea, mutta vilkas tori, synnyinkylän kesäkahvila sekä lukuisat tutut odottavat. Kohta tapaamme taas! Mutta perhana, Leivonmäen Teboil on ilmeisesti ovensa sulkenut?
Jukka Huikko
Otsikko on lainattu edesmenneen kesäjoutsalaisen, eversti Wolf H. Halstin kirjan nimestä.
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.