Tämän vanhan kuvan pappilasta on arveltu olevan 1920-luvun loppupuolelta.
Kihniö-Seura
Yksi Kihniön juhlavuoden virallisista tapahtumista koittaa vappupäivänä 1. toukokuuta, kun pappilassa on avoimien ovien päivä. Leena Pihlajamaa kertoo, että vaikka joissain lähteissä lukee rakennuksen valmistuneen vuonna 1919, on oikea valmistumisajankohta löydettyjen tietojen mukaan vuosi 1920.
Näin ollen sekä kunta että pappila täyttävät samaan aikaan 100 vuotta. Tästä yhteydestä syntyi idea tapahtumaan.
Lisäksi vappupäivä oli entisaikaan merkityksellinen, sillä se oli pappien viranvaihtopäivä, ja tuolloin pappiloissa tavattiin juhlia. Vanhan kirkkolain mukaan palkkavuosi kesti toukokuun ensimmäisestä huhtikuun viimeiseen päivään asti.
– Sellainen sanonta oli, että papin emännälle oli kahden vuoden leipä tiedossa. Jos puoliso menehtyi, sai pappilassa asua sen vuoden ja seuraavan niin sanotun armovuoden loppuun asti, Pihlajamaa sanoo.
Kihniön pappila linkittyy muutenkin koko kunnan historiaan. Kunnan itsenäistyminen vaati aikanaan alueella toimivaa itsenäistä seurakuntaa. Piti olla oma kirkko ja papille virkatalo. Senaatti oli määrännyt, ettei Kihniön seurakunta saisi lopullista eroa Parkanosta ennen kuin talo oli valmis.
Pappilaa rakennettiin samaan tahtiin kirkon kanssa. Kolme viikkoa ennen kirkon vihkiäisiä, 1. heinäkuuta 1917, liki valmis rakennus paloi tuntemattomaksi jääneestä syystä. Kihniöläiset kuitenkin anoivat heti elokuussa kirkkoherran viran auki julistamista, ja senaatti päätti seuraavana vuonna Kihniön voivan erota Parkanon seurakunnasta, vaikka virkatalo oli vielä vaiheessa.
Päänvaivaa pappilasta riitti silti vielä valmistumisen jälkeenkin. Kirkonkokouksen puheenjohtaja eli kirkkoherra huomautti seurakuntalaisille 1920-luvun loppupuolella pappilan olevan niin huonossa kunnossa, että jos tulee kylmä talvi, on rakennuksessa mahdoton asua ja hänen on pakko muuttaa seurakunnasta.
– On uskallettua panna kylmien ja lämmittämättömiksi kelpaamattomien huoneiden takia terveytensä alttiiksi, kirkonkokouksen pöytäkirjassa todetaan.
Kirkkoherra muistutti myös, että yksi kirkkoherra oli jo lähtenyt neljä vuotta aiemmin, koska pappilassa ei tarjennut asua.
Kirkkoherra luetteli muitakin ongelmia:
– Vaikka pappilarakennus on jo 8 vuotta vanha, niin ei ole sitä vuorattu eikä siinä ole toimeenpantu minkäänlaisia korjauksia. Makuuhuoneen savupiippu on pudonnut kokonaan alas. Saunasta on tuuli vienyt oven kokonaan. Navetassa lehmät saivat aivan kovasti palella.
Pappila laudoitettiin ulkoa vuonna 1928. Maalattua se saatiin kymmenen vuotta myöhemmin.
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.