Kuntien julkisuusasioihin erikoistunut tutkijatohtori Heikki Kuutti sanoo, että ei-julkinen valmistelu tuo herkästi päätöksenteon pöytiin liian pitkälle valmisteltuja asioita, joista kuntalaiselle ei enää avaudu vaihdoehdot, niiden vertailu tai päätöksenteon perusteet. Kuntalaisilla tulisi olla myös aito mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon.
Niina Martikainen
Ylä-Satakunta on saanut kuluvan vaalikauden aikana useita juttutoiveita Parkanon elinvoimatoimikunnan julkisuuskäytännöistä. Toimikunnan käsittelemistä asioista suurin osa on julistettu ei-julkisiksi.
Yhteydenottajia on mietityttänyt, voiko kunnallinen toimielin ja siellä käsiteltävät asiat olla lähtökohtaisesti lähes aina ei-julkisia. Joitain yksittäisiä asioita on käsitelty julkisina. Yhteydenottajiin lukeutuu niin paikallisia rivipoliitikkoja kuin tavallisia kaupunkilaisia. Myös Ylä-Satakunnan toimitus on kiinnittänyt asiaan huomiota aika ajoin.
Parkanon kaupungin verkkosivuilla elinvoimatoimikunnan julkisuuslinjauksia on avattu ja perusteltu laajasti (kts. info). Elinvoimatoimikunta on siis valmisteleva elin. Toimikunnan päätöksien kerrotaan tulevan julkiseksi siinä vaiheessa, kun asia on käsitelty varsinaisessa toimielimessä. Julkisuutta kerrotaan arvioitavan asiakohtaisesti. Kaupungin verkkosivujen pöytäkirja-arkiston elinvoimatoimikunnan omalla sivulla pöytäkirjat säilyvät kuitenkin sellaisinaan, eli toimikunnan linjaukset tai näkemykset on kaivettava esiin muiden elinten päätöksistä tai pyydettävä niitä erikseen.
Ylä-Satakunta pyysi tutkijatohtori Heikki Kuuttia arvioimaan Parkanon elinvoimatoimikunnan julkisuuslinjauksia. Jyväskylän yliopiston Viestintätieteiden laitoksella vaikuttava Kuutti on yksi maamme johtavista ja tunnetuimmista julkisuusasioihin, erityisesti kuntien toiminnan julkisuuteen perehtyneistä tutkijoista.
– Julkishallinnon pitäisi tukea avoimuutta aina mahdollisuuksien mukaan. Monet salauspykälistä ovat sellaisia, että niitä voi tulkita myös julkisuusmyönteisesti, aloittaa Kuutti.
Keskeneräisestä on kerrottava kysyttäessä
Kuntalaissa mainittua valmistelua Kuutti pitää ongelmallisena. Asioita voidaan siis viedä ei-julkisiksi esityslistoissa ja pöytäkirjoissa vetoamalla valmisteluvaiheeseen, kuten Parkanossa on toimittu.
Toisaalta viranomaiselle on kuitenkin laissa säädetty tiedonantovelvollisuus myös keskeneräisiä asioita koskien. Viranomaisen on esimerkiksi kerrottava valmistelussa olevista vaihtoehdoista, niiden vaikutusten arvioinnista sekä mahdollisuudesta vaikuttaa päätöksentekoon.
Parkanon elinvoimatoimikunnan osalta mitään laki ei aseta suoranaisesti mitään estettä sille, etteivätkö esityslistat ja pöytäkirjat voisi olla lähtökohtaisesti myös julkisia. Kuutti huomauttaa, että esimerkiksi yrityksiä koskevat liikesalaisuudet on mahdollista salata erikseen.
Monet elinvoimatoimikunnassa käsiteltävistä asioista ovat itse asiassa hyvin tavanomaisia. Ei siis ole ihme, että ei-julkinen leima herättää oudoksuntaa. Tutkijatohtori Kuutti jääkin pohtimaan sitä, olisiko elinvoimatoimikunnan nimeä syytä muuttaa.
– Kyse on neuvoa antavasta ja keskustelevasta elimestä. Toimikunta nimessä antaa kuvan, että se olisi enemmän valtaa käyttävä toimielin kuin se todellisuudessa on, miettii Kuutti.
Kuntalaisen mahdollisuus vaikuttaa
Merkittävimpänä seikkana Heikki Kuutti nostaa esiin kysymyksen, että voivatko tämäntyyppiset elimet synnyttää ilmiön, jossa asiat tulevat päätöksentekoon liian valmiina. Asian valmistelussa olleet vaihtoehdot ja etenemisen perustelut saattavat siis jäädä piiloon. Nykyinen kuntalaki puolestaan korostaa kuntalaisten vaikuttamisen mahdollisuuksia.
– Miksi tämä on parempi kuin toinen? Miten hyvä päätös tämä on ja miten se vaikuttaa, valaisee Kuutti peruskysymyksiä, joita myös kuntalaisten olisi hyvä päästä puntaroimaan.
Elinvoimatoimikunnan julkisuus ja siihen liittyvät käytännöt ovat pitkälti poliittisten päättäjien linjanvetokysymyksiä. Nykyisten päättäjien mandaatti päättyy ja uusien alkaa kesäkuun alussa. Tulevissa kuntavaaleissa on mahdollisuus siis vaikuttaa tähänkin käytäntöön. Entä jos käytäntö silti jatkuu?
– Yksi tie on tietysti kokeilla hallinto-oikeudessa, kantavatko salaamisen perusteet varmasti, näkee Kuutti.
Jukka Huikko
Elinvoimatoimikunta
Parkanon kaupungin hallintosäännön mukaan elinvoimatoimikunta on valmisteleva toimielin, joka valmistelee hallintosäännössä mainitut asiat muiden toimielinten päätettäväksi.
Käytännössä siis elinvoimatoimikunnan käsittelemät asiat tulevat suurelta osin julkisiksi vasta päättävässä toimielimessä. Elinvoimatoimikunnan pöytäkirja laaditaan asian valmistelua varten ja sen julkisuutta määrittää julkisuuslain 6 §:n 6. kohta.
Kuntaliiton ohjeistuksen mukaan tiedonsaanti asiakirjasta, joka ei ole vielä julkinen, on viranomaisen harkinnassa. Tiedon saamista ei tällaisistakaan asiakirjoista saa rajoittaa ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta. Elinvoimatoimikunnan asioiden julkisuutta arvioidaan siis asiakohtaisesti. Lähtökohtana toimii myönteinen suhtautuminen harkinnanvaraiseen julkisuuteen sekä kuntalain 29 §:n velvollisuus antaa tietoa valmistelussa olevista asioista.
Lähde: Parkanon kaupungin verkkosivut, sivu "Parkanon kaupungin tavoitteena on yhä avoimempi hallinto- ja päätöksentekomenettely"
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.