Ta­sa­val­lan pre­si­dent­ti myön­si ke­sä­kuus­sa yh­teen­sä 37 kan­sa­lai­sel­le ar­vo­ni­men osoi­tuk­se­na yh­teis­kun­nan hy­väk­si teh­dys­tä työs­tä. Par­ka­no­lai­nen Juho Ko­ti­la oli yk­si heis­tä, jol­le jul­ki­nen ar­vo­nan­to osoi­tet­tiin. Ko­ti­la on nyt ta­lous­neu­vos.

– Kyl­lä­hän täl­lai­nen huo­mio läm­mit­tää. Otan nöy­räs­ti ar­vo­ni­men vas­taan, mut­ta en toi­vo sitä kui­ten­kaan ar­ki­käyt­töön.

Ta­lous­neu­vok­sen ar­vo­ni­meä ha­ki­vat OP Sa­ta­pirk­ka ja Ylä-Sa­ta­kun­nan Sa­no­ma­leh­ti Oy. OP Sa­ta­pirk­kaa edel­tä­nees­sä Par­ka­non Osuus­pan­kis­sa Ko­ti­la teki yh­tä­jak­soi­sen, 22 vuot­ta kes­tä­neen uran luot­ta­mus­teh­tä­vis­sä. Vuo­des­ta 1976 läh­tien hän toi­mi hal­lin­to­neu­vos­ton pu­heen­joh­ta­ja­na 14 vuot­ta ja sen jäl­keen joh­to­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja­na vuo­den 1998 lop­puun as­ti.

Ko­ti­la va­lit­tiin vuon­na 1990 Ylä-Sa­ta­kun­nan hal­li­tuk­seen, jos­sa hän toi­mi vuo­den 2020 lop­puun saak­ka. Ko­ti­la oli yh­ti­ön hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja 20 vuot­ta, vuo­si­na 2000–2019.

– Eri­tyi­ses­ti miel­tä läm­mit­tää se, et­tä ha­ki­ja­ta­hot ovat ar­vos­ta­neet pu­heen­joh­ta­juut­ta­ni ja ih­mi­set ovat luot­ta­neet.

Ko­ti­la kui­ten­kin ko­ros­taa luot­ta­mus­hen­ki­löi­den vä­li­sen yh­teis­työn mer­ki­tys­tä, vaik­ka nui­ja­mie­hen teh­tä­vä on ko­paut­taa pää­tös.

Myös sa­no­ma­leh­tien ja kau­pun­ki­leh­tien jul­kai­si­joi­den ja mui­den yk­si­tyis­ten uu­tis­me­di­oi­den toi­mi­a­la­jär­jes­tö Uu­tis­me­di­an liit­to an­toi puol­to­lau­sun­non ta­lous­neu­vok­sen ar­vo­ni­mel­le. Lau­sun­nos­sa to­de­taan Ko­ti­lan teh­neen poik­keuk­sel­li­sen pit­kän uran it­se­näi­sen pai­kal­lis­leh­tiyh­ti­ön hal­li­tus- ja pu­heen­joh­ta­ja­vas­tuus­sa.

”Jos lähdet, niin sitoudu”

Lai­hi­al­ta läh­töi­sin ole­van Juho Ko­ti­lan mu­kaan vuo­si­kym­men­ten urat luot­ta­mus­teh­tä­vis­sä ovat ta­val­laan ko­din pe­ru­ja.

– Ko­to­na Poh­jan­maal­la is­ket­tiin pää­hän, et­tä jos jo­hon­kin läh­det mu­kaan, niin si­tou­du sii­hen sit­ten kans­sa.

Ko­ti­la sa­noo, et­tä kaik­ki pe­rus­tuu­kin luot­ta­muk­seen ja si­tou­tu­mi­seen, oli asia mikä hy­vän­sä. Mitä vaa­ti­vam­pi teh­tä­vä, sitä tär­ke­äm­pää on pää­tök­sen­te­koon si­tou­tu­nut jouk­ko.

Ko­ti­lan osuus­pank­ki- ja sa­no­ma­leh­tiu­rat käyn­nis­tyi­vät ne­kin Poh­jan­maal­la – to­sin Hal­su­al­la, jos­sa Ko­ti­la oli opet­ta­ja­na. Hal­su­an Osuus­pan­kin hal­lin­to­neu­vos­ton jä­sen hä­nes­tä tuli vuon­na 1971, ja vuo­si­na 1972–1972 hän oli hal­lin­to­neu­vos­ton pu­heen­joh­ta­ja. Ko­ti­la on myös Per­hon­jo­ki­laak­so-pai­kal­lis­leh­den pe­rus­ta­ja­jä­sen, ja hal­li­tuk­sen jä­sen hän oli vuo­det 1970–1973.

Vuon­na 1973 edes­sä oli muut­to Par­ka­noon, Ko­ti­lan sa­noin tuo­maan pe­rus­kou­lua paik­ka­kun­nal­le.

Ko­ti­la ker­too saa­neen­sa osuus­pank­kiu­ran­sa isoim­mat moit­teet juu­ri Par­ka­non-vuo­sien al­ku­vai­hees­sa.

– Muis­tan, et­tä jou­duim­me sil­loi­sen joh­to­kun­nan pu­heen­joh­ta­jan kans­sa pu­hut­te­luun Hel­sin­gis­sä.

Ko­ti­la ku­vai­lee, et­tä oli tul­lut run­tua ja Par­ka­no oli huo­nos­sa huu­dos­sa kes­kus­pank­kiin päin. Taus­tal­la vai­kut­ti esi­mer­kik­si se, et­tä pan­kin toi­mi­ta­lon ra­ken­ta­mi­seen oli­si pi­tä­nyt sii­hen saa­da lupa kes­kus­pan­kil­ta, mut­ta sitä ei­vät par­ka­no­lai­set ol­leet ky­sy­neet. Myös Me­kes Oy:n taak­ka pai­noi pääl­le, ja kes­kus­pan­kis­sa kek­sit­tiin­kin ot­taa kai­kil­ta pan­keil­ta lai­naa, niin kut­sut­tua Par­ka­non de­ben­tuu­ria.

– Sii­nä vai­hees­sa tuu­mat­tiin, et­tä pa­nem­me tä­män pan­kin asi­at kun­toon hal­li­tuk­ses­sa.

Oikea henkilö johtamaan

Kai­kil­le pan­keil­le vai­ke­as­ta 1990-lu­vus­ta Ko­ti­la to­te­aa ole­van­sa mie­lis­sään sii­tä, et­tä Osuus­pank­ki-ryh­mä sel­vi­si koh­tuul­li­sen kun­ni­al­la.

– Hal­li­tuk­ses­sa ei jää­nyt kos­kaan sel­lais­ta ku­vaa, et­tä joku ve­täi­si vä­lis­tä. Yh­des­sä mie­tit­tiin, mi­ten pääs­tään eteen­päin ja ni­me­no­maan mi­ten par­ka­no­lai­set yri­tyk­set ja yrit­tä­jät saa­daan vie­tyä ta­lous­la­man läpi.

Ko­ti­la nos­taa joh­ta­jis­ta esil­le Aar­re Sa­ran­pään ja Heik­ki Met­to­mä­en. Joh­ta­ja­va­lin­to­ja hä­nel­le tuli muu­ten­kin eteen luot­ta­mus­teh­tä­vis­sä, esi­mer­kik­si Ylä-Sa­ta­kun­nas­sa kol­men pää­toi­mit­ta­ja-toi­mi­tus­joh­ta­jan va­lin­ta.

– Sa­noi­sin, et­tä luot­ta­mus­mies­joh­don mer­kit­tä­vin pää­tös teh­dään toi­min­nal­lis­ta joh­toa va­li­tes­sa. Hal­li­tuk­sen tär­kein pää­tös on löy­tää oi­ke­at hen­ki­löt joh­ta­maan toi­min­taa.

Kai­kes­sa ei voi ai­na on­nis­tua ja ih­mi­sen va­lin­ta on vai­kea teh­tä­vä, mut­ta Ko­ti­lan mu­kaan sil­mä har­jaan­tuu haas­tat­te­luis­sa.

Nuukuus ymmärretään väärin

Vaik­ka ta­lous­neu­vok­sen ar­vo­ni­mi myön­net­tiin Juho Ko­ti­lal­le elin­kei­no­e­lä­män luot­ta­mus­teh­tä­vis­sä saa­vu­tet­tu­jen an­si­oi­den pe­rus­teel­la, ei Ko­ti­la ole ol­lut ha­ki­ja­ta­ho­jen mu­kaan luot­ta­mus­teh­tä­vis­sä hen­ki­lö­koh­tai­sen hyö­dyn vuok­si, vaan hän on aja­nut yh­teis­tä etua sekä asui­nym­pä­ris­tön­sä elin­voi­maa ja ke­hit­ty­mis­tä.

Ko­ti­la ko­ros­taa­kin vas­tuu­ta yh­tei­sis­tä asi­ois­ta pää­tet­tä­es­sä.

– Pas­sis­sa­ni lu­kee to­si­aan Lai­hia. Se an­taa ku­van nuu­kas­ta paik­ka­kun­nas­ta. Nuu­kuus ym­mär­re­tään kui­ten­kin vää­rin, se ei ole sai­tuut­ta tai ita­ruut­ta. Nuu­kuus tar­koit­taa tark­kuut­ta. Kun asi­ois­ta pää­te­tään, täy­tyy teh­dä tark­ka ti­lin­pi­to.

Lau­ra Jo­ki­sa­lo