Koronan ensimmäisen aallon väistyessä on virinnyt eri osissa maata eri syistä keskustelua siitä, onko kaikki mennyt oikein valtion, kuntien, yritysten, yhteisöjen ja kansalaisten välillä lakien ja perusoikeuksien suhteen. Erityinen viestinnän tulikoe on juuri nyt meneillään Honkajoen kunnan, sen kumppanikuntien ja valtion välillä.
Nopeasti epidemiasta pandemiaksi laajentunut kulkutauti antoi Suomen hallitukselle maaliskuusta alkaen perusteet soveltaa sekä tartuntatautilain keinoja että poikkeustilalainsäädäntöä, valmiuslakia tarkasti valituilla yksityisen ja yhteiskuntaelämän osa-alueilla.
Valtioita vertailtaessa Ruotsin ja Suomen lainsäädännön ja riskienhallinnan ajattelun erot tulevat helposti esiin. Paikallisella tasolla voidaan katsoa monin palvelusitein yhteen kietoutuneiden kahden naapurikunnan, Karvian ja Honkajoen otteita jo ennemmin vaikeutuneen tai kriisiytyneen talouden hallinnassa. Taustalla ovat aivan keskeinen kuntayhteistyön napakunta ja Karvian kanssa tavallaan sisäkkäisen konsernin rakentanut Kankaanpää ja kuuden kunnan yhteinen soteyhtymä Posa.
Onko kuntaliitospakko voimassa poikkeustilan aikana?
Sanoma-konserniin maaliskuussa siirtyneet paikallislehti Kankaanpään Seutu ja maakuntalehti Satakunnan Kansa ovat pääkirjoituksissaan ja kannanotoissaan viime viikkoina korostaneet Honkajoen ja Kankaanpään kesken laaditun kuntarakenneselvityksen johtavan vääjäämättä joko vapaaehtoiseen kuntaliitokseen perjantain 15.5. valtuustopäätöksin tai myöhemmin kuntaministeri Sirpa Paateron esityksestä pakkoliitoksella valtioneuvoston linjaamalla tavalla.
Pätevätkö nämä reunaehdot edelleen? Valtiovarainministeriö on ilmoittanut tiedotusaineistossaan 8.4. että "hallitus huomioi koronakriisin vaikutukset kriisikuntamenettelyyn ja kuntien alijäämän kattamisvelvollisuuteen". Taseen alijäämä on toistamiseen vienyt Honkajoen kriisikuntamenettelyyn, mutta sen reaalinen määrä on tässä työpaikkayliomavaraisessa, yrityksistään tunnetussa kunnassa vain vajaat kaksi miljoonaa euroa, ennakkotiedoilla noin 1600 euroa asukasta kohden. Velkaisuus ja investointiviiveet ovat yhdessä lievemmät kuin siinä kunnassa, johon ollaan liittymässä.
Kuntien tuore talousshokki hahmottuu
Ennakkotiedot kuntien tilivuoden 2019 tuloksista ja huhtikuuhun asti saatavissa olevat ennakkotiedot tämän vuoden asioista antavat ounastella, että liitoskumppaneiksi aiottujen kuntien tuoreet talousluvut poikkeavat isomman kunnan osalta noin 5 miljoonaa euroa heikompaan suuntaan ja enintään puoli miljoonaa euroa parempaan suuntaan pienemmän kunnan osalta. Yhteenlaskettavasta omasta nettopääomasta olisi kadonnut puolessatoista vuodessa laskennallisesti noin kuudesosa sen jälkeen kun tilit on päätetty v. 2018.
Kuntatalouden tuntijat, etenkin selvitysmies Eero Laesterä itse ovat syystäkin huolissaan yhdistämällä syntyvän kunnan talouden hallinnasta lähivuosina. Selvitysmiehen ennakoima liittymisavustus, "porkkanaraha" kattaisi vain noin puolet tästä uudesta vajeesta.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen lausunut blogissaan:"Kunnissa vuodesta 2020 odotettiin kauan kaivattua hengähdystaukoa ja tilaa toiminnan kehittämiselle. Mutta kuinkas kävikään. Koronavirus iski valmiiksi heikkoon kuntatalouteen ennen näkemättömällä voimalla. Kuntaliitto on arvioinut epidemian heikentävän kuntataloutta yli 1,8 miljardia euroa vuonna 2020," Huhtikuussa valtion arvio kuntien lisävajeesta oli 1,5-2 miljardia euroa, toukokuun arvioissa on tultu haarukan alarajalle päin ja hallitus valmistelee kesäkuun alussa lisäbudjettiin yhtä miljardia lisäavuksi kunnille. Julkistetut yritystuet helpottavat vero- ja työllisyysvaikutuksillaan osaltaan kuntien kokemaa iskua. Kuntaliitto haluaisi kuntien tukea jaettavan sairaanhoidon lisämenojen ja verotulomenetysten mukaisesti.
Karviassa pudotaan korkealta, Honkajoella aika loppuu
Karviassa Kuntaliiton konsultti laati ehdotuksia yllättäen ja nopeasti heikentyneen talouden vajeen tasapainottamiseksi. Hyvin konkreettista oli peruskoulun tuntikehyksen supistaminen, kouluavustajatoiminnan vähentäminen ja kunnan vastuulla olevien ruoanvalmistusyksikköjen lukumäärän supistaminen. Konsultti arvioi toukokuussa julkistetussa työssään koronan vaikutuksia keskimääräisten lukujen kautta viemättä niitä tarkempaan analyysiin sairastapausten, väestö- tai elinkeinorakenteen perusteella. Arvio julkistettiin Ylä-Satakunta-lehdessä 6.5.
Honkajoen kunnassa työuransa tehnyt ja Karviassa ja kuntayhtymissä nyt luottamustehtävissä vaikuttava Kaija Kangas (kesk.) pitää viime syksyistä Karvian päättäjien kielteistä vastausta Honkajoen liitostarpeen neuvottelupyyntöön heikolla elinvoimalla ja kantokyvyllä perusteltuna. Pidemmällä tähtäimellä tätä arviota voi moni kirjoittajan tapaan kuntarajan yli työn, palvelujen ja perhesuhteiden vuoksi kulkeva pitää lyhytnäköisenä ja jotenkin kylmäkiskoisena. Karvian valinnanvapaudet vähenevät nyt meneillään olevissa muutoksissa aivan ratkaisevasti. Kunta tuli samalla maalanneeksi oman elinvoimansa mielikuvaa turhankin tummin värein.
Maakuntarajan kunnista läntisemmät Honkajoki ja Siikainen tekevät lopulta positiiviset tilinpäätökset toisin kuin Karvia itse, joka päätyi konsulttivetoiseen säästöselvityksen tekoon. "Yhteinen sote-kuntayhtymä tulee jatkamaan niin, että yhdistynyt kunta ei voi käyttää suoraa enemmistövaltaa sen päättävissä elimissä. Suurimmankin jäsenkunnan suora vaikutusvalta on rajattu 49 %:ksi", muistuttaa Kaija Kangas.
Onko kaikki sovittu kun nuija perjantaina kopahtaa?
Kuntarakenneselvityksen ja liitosprosessin keskeinen päättäjä, Arimo Koivisto (kesk.) on sivistystoimen virassa Karviassa ja kunnanhallituksen puheenjohtajana Honkajoella. Hänen arvionsa mukaan 8-sivuisen yhdistymissopimuksen sisään on saatu puitteet, joilla toimitaan, mutta vääjäämättä paljon pieniä asioita päästään ja kannattaa linjata vasta myöhemmissä askelissa.
Sopimusehdotus on edelleen luettavissa Kankaanpään kaupungin kotisivuilla mutta Honkajoen sivuilta se oli muutamien päivien ajan poistettuna. Miksi näin on, sitä Koivisto ei osannut sanoa. Näiden kuntien internet-kotisivujen ylläpito on eri tahojen työtä. "Korona on toki rajannut tiedotusta, etenkin mahdollisuuksia järjestää tilaisuuksia ajankohtaisista isoista hankkeista kuten kuntaliitoksesta ja tuulivoiman lisärakennussuunnitelmasta. Pienessä kunnassa kuitenkin tunnemme toisemme ja ne, joilla on asiaa, osaavat soittaa" toteaa Koivisto. Hän jatkaa, että liitoshankkeen kuulemiset ja tiedottaminen ovat tapahtuneet kunnan kotisivujen ja lehtien kautta vaikeasta tilanteesta huolimatta asianmukaisesti.
Keskeisin siirtymäkauden, kolmisvuotisen liitossopimuksen määrittämän investointikauden kohde on lukion ja yläasteen uudisrakennus ja monitoimitalon saneeraus palvelemaan paremmin sivistystointa ja nuorisotointa. Tälle varataan noin 3 miljoonaa euroa ja täten Honkajoen lukiolla on hyvät mahdollisuudet palvella naapurikuntia, tulipa voimaan maksuttoman keskiasteen periaate tai ei. Hannu Uusihongon (kesk., kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Honkajoella) käsityksen mukaan lukio tulee olemaan pienten lukioiden erillisen rahoituksen piirissä ja kuntarakenneselvittäjä asettui omassa tekstissään tukemaan vahvasti lukiota, vaikka samassa kunnassa tulisi olemaan toinen, isompi lukiokoulutuksen yksikkö noin 25 km päässä Kankaanpään taajamassa.
Painetussa ja joka kotiin noin kerran kuussa Honkajoella jaettavassa kuntatiedotteessa kunnanjohtaja Ulla Norrbo ketoo huhtikuun numerossa otsikon "Tilinpäätös 2019" alla kolmessa tekstikappaleessa neuvottelukierroksen ja kuntajakoselvityksen lopputulemasta. "Selvitys on tehty ja nähtävillä 6.5. asti". Todellisuudessa liitoksen ja monien muiden tärkeiden prosessien kuulutukset ovat ilmoitustauluilla kunnantalon lukittujen ovien takana ja vaihtelevalla tarkkuudella ja julkipanoajalla kunnan kotisivuilla. Kirjasto on umpikiinni, samoin kuppilat, joissa kansalaiset voisivat lukea tilattavia lehtiä. Neljännessä kappaleessa jatkossa kehittämispäälliköksi päätynevä kunnanjohtaja kiittää henkilökuntaa hyvästä työstä ja päättäjiä hyvästä yhteistyöstä. Pakotuksen logiikka koronan keskeltä ei aukene täältäkään.
Juha Suni
Kirjoittaja on Honkajoella asuva freelance-toimittaja.
Artikkeliin on haastateltu ja kerätty kuntatalouden aineistoa myös SDP:n karvialaispoliitikko Voitto Raita-aholta ja artikkelia on ideoitu Perussuomalaisten Satakunnan piirihallituksen ja puoluevaltuuston jäsenen, kunnanvaltuutettuna Honkajoella toimivan Pauli Saarisen kanssa.
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.