Vie­no­la Ta­lot Oy:n hal­lis­sa Kui­vas­jär­vel­lä hit­sa­taan ji­giä. Ter­mi viit­taa vie­he­ka­las­tuk­seen, mut­ta täs­sä yh­tey­des­sä se tar­koit­taa te­li­net­tä, jon­ka pääl­lä val­mis­te­taan ra­ken­nu­se­le­ment­te­jä.

Par­ka­non kau­pun­gin vuok­ra­ta­lo­yh­ti­öl­lä ei mene hy­vin. Vel­kaa on pal­jon, sekä ra­hal­lis­ta et­tä kor­jaus­vel­kaa. Vuok­ra­tu­lot ei­vät tah­do riit­tää kaik­kiin ra­han­rei­kiin. Pu­hu­mat­ta­kaan sii­tä, et­tä yh­ti­ön ta­lot on ta­sees­sa ar­vos­tet­tu pal­jon kor­ke­am­mal­le kuin ku­kaan niis­tä suos­tui­si mak­sa­maan.

Par­ka­non kau­pun­gin vuok­ra­ta­lot Oy syn­tyi vuon­na 1996, kun kau­pun­ki fuu­si­oi 7 omis­ta­maan­sa ara­va­vuok­ra­ta­loa. Ylä-Sa­ta­kun­nan sil­loi­sen uu­ti­sen mu­kaan asia oli ol­lut vi­reil­lä mon­ta vuot­ta. Yh­ti­öön lii­tet­tiin kiin­teis­tö­o­sa­keyh­ti­öt Kal­li­on­kert­tu, Pah­ka­lan­ka­tu, Par­ka­non Väi­nön­ka­tu, Par­ka­sa­to, Rau­ha­lan­nie­mi, Par­ka­non Ve­te­raa­ni­ta­lot ja Par­ka­non Pah­ka­lan­kar­ta­no.

 Tur­ve tai­puu mo­nek­si – kir­jai­mel­li­ses­ti. Akus­tiik­ka-, muo­to­pu­ris­te- ja öl­jy­ni­mey­tys­tuot­tei­ta kar­vi­a­lai­ses­ta tur­pees­ta val­mis­ta­va Kon­to Oy on vii­me vuo­si­na pa­nos­ta­nut eri­tyi­ses­ti si­sus­tuk­sel­li­seen puo­leen. Toi­mi­tus­joh­ta­ja Sami Lai­ti­la ker­too, et­tä sekä akus­tiik­ka et­tä si­sus­tus so­pi­vat sa­maan lau­see­seen.

Par­ka­non kau­pun­ki ei ole lan­nis­tu­nut, vaik­ka vuok­ra-asun­to­yh­ti­öi­den pyö­rit­tä­mi­nen il­man ve­ro­eu­ro­jen apua ei ole on­nis­tu­nut vii­mek­si ku­lu­nei­den 40 vuo­den ai­ka­na. Kau­pun­gin uu­si vuok­ra­ta­lo ko­ho­aa par­hail­laan kes­kus­tan pa­raa­ti­pai­kal­le Pap­pi­lan­sal­men ran­taan.

Kon­ton mo­lem­mis­sa tuo­tan­to­hal­leis­sa on täy­si to­hi­na pääl­lä. Ko­ro­na­e­pi­de­mi­an ai­heut­ta­mis­ta poik­keu­so­lois­ta huo­li­mat­ta tuo­tan­to pyö­rii nor­maa­lis­ti. Ovi­suis­sa on kä­si­de­si­pul­lot, joi­ta hen­ki­lö­kun­ta pump­paa men­nen tul­len.

Jot­ta Kih­ni­ön run­sas­lu­kui­nen mök­ki- ja kau­si­a­su­kas­kan­sa sai­si ää­nen­sä kuu­lu­viin, pe­rus­tet­tiin Kih­ni­ön kau­si­a­suk­kaat ry -ni­mi­nen yh­dis­tys elo­kuus­sa 2018.

Suur­pe­to­kes­kus­te­lus­sa ah­ma on jää­nyt si­vuo­saan, vaik­ka se on ai­to peto, tai­ta­va saa­lis­ta­ja, ve­ren­hi­moi­sek­si­kin kut­sut­tu. Ah­mal­la on osan­sa luon­non eko­sys­tee­mis­sä niin kuin po­rol­la­kin. Kun ku­vaan tu­le­vat elin­kei­non edut, suur­pe­to­rii­dan ai­nek­set ovat koos­sa.

Pien­ten paik­ka­kun­tien asun­to­jen ja ke­sä­mök­kien hin­nat ovat tul­leet alas­päin ja ky­syn­tä las­ke­nut. Jos jo­kin myyn­ti­valt­ti on, se on hal­pa hin­ta, mök­kien koh­dal­la myös si­jain­ti. Myy­jä saa myös va­rau­tua sii­hen, et­tä myyn­ti­ai­ka voi ol­la pit­kä.

Myy­tä­viä asun­to­ja, loma-asun­to­ja ja tont­te­ja on tänä päi­vä­nä mel­ko help­po se­la­ta ver­kon pal­ve­luis­ta. Näi­tä pal­ve­lui­ta on puo­les­taan tar­jol­la use­am­pia.

Vuo­si sit­ten ke­vät­tal­vel­la mei­dän per­hees­sä elet­tiin mo­nel­la ta­paa pai­nees­sa asun­to­ti­lan­teen joh­dos­ta. Ke­sä­kuun alus­ta oli mää­rä aloit­taa työt Par­ka­nos­sa, mut­ta so­pi­vaa asun­toa ei tah­to­nut löy­tyä mil­lään. Olim­me jo kes­kus­tel­leet sii­tä­kin vaih­to­eh­dos­ta, et­tä oli­sin muut­ta­nut al­kuun yk­sin Par­ka­noon. Lap­si­per­heen ar­keen ja ta­lou­teen tämä oli­si tuo­nut mo­nen­lai­sia li­sä­haas­tei­ta, joi­ta mo­nes­ta­kin syys­tä joh­tu­en ei sil­loin kai­vat­tu.

Ko­ti­puo­les­sa pie­net vir­po­jat kier­si­vät ovien ta­ka­na heti pal­mu­sun­nun­tai­na aa­mus­ta al­ka­en. Tai toi­sen pe­rin­teen mu­kaan vas­ta tu­le­va­na lau­an­tai­na. Täl­lä ker­taa ke­tään ei ovel­la nä­ky­nyt, ja ti­lan­net­ta se­lit­tää tiet­ty ko­ro­na. To­sin kir­joit­ta­jan tie­dos­sa ei ole, mis­sä mää­rin vir­po­mi­nen lu­keu­tuu pää­si­äi­sen pe­rin­tei­siin tääl­lä his­to­ri­al­li­ses­sa Ylä-Sa­ta­kun­nas­sa. Tämä jää ko­et­ta­vak­si ja näh­tä­väk­si siis en­si pää­si­äi­se­nä.

Kar­vi­an pal­ve­lu­tar­jon­ta täy­den­tyy, kun koi­rien trim­maus­pal­ve­lu ja eläin­tar­vi­ke­lii­ke Tas­su­pyyk­ki avaa toi­mi­ti­lan­sa huh­ti­kuun 8. päi­vä.

Näi­nä ka­ran­tee­ni­ai­koi­na on hyvä hom­ma, et­tä eri­lai­set suo­ra­tois­to­pal­ve­lut ja tv tar­jo­a­vat ajan­ku­lua mie­lin mää­rin. Är­syt­tä­vää on, et­tä tosi-tv:tä on niin pal­jon lii­kaa. Ylei­ses­ti ot­ta­en in­ho­an sitä hömp­pää.

Miia ja Mik­ko Piik­ki­lä os­ti­vat ja re­mon­toi­vat 1970-lu­vun oma­ko­ti­ta­lon vii­si vuot­ta sit­ten. Puu- ja tii­li­ver­hoil­tu talo koki muu­ta­man kuu­kau­den ai­ka­na täy­del­li­sen muu­tok­sen.

"Niin pa­haa ti­lan­net­ta ei ole­kaan, ei edes tämä ny­kyi­nen, et­tei sii­nä voi­si näh­dä ai­na­kin jon­kin­lais­ta in­hi­mil­lis­tä ko­me­di­aa."