Sah­ti­pe­rin­ne elää ja voi hy­vin nel­jän eri maa­kun­nan alu­eel­la. Näi­tä ovat Kan­ta- ja Päi­jät-Häme sekä Poh­jois-Sa­ta­kun­ta ja Ete­lä-Poh­jan­maa. Li­säk­si Päi­jät-Hä­meen poh­jois­puo­lel­la on usei­ta tun­net­tu­ja sah­ti­pi­tä­jiä erään­lai­se­na vyö­nä Kuh­moi­sis­ta ai­na Ete­lä-Sa­voon saak­ka. Toki sah­din­te­ki­jöi­tä löy­tyy myös muu­al­ta Suo­mes­ta.

– Nel­jän maa­kun­nan osal­ta pu­hu­taan Sah­ti-Suo­mes­ta. Mut­ta sah­din­te­ki­jöi­den ko­ko­nais­mää­rää on täy­sin mah­do­ton­ta ar­vi­oi­da. Te­ki­jä­po­ruk­ka­kin vie­lä ja­kau­tuu usein ja har­vem­min te­ke­viin. Kau­pal­li­sia toi­mi­joi­ta on muu­ta­mia, taus­toit­taa Suo­men Sah­ti­seu­ran pu­heen­joh­ta­ja Pek­ka Kää­ri­äi­nen.

– Jo­ta­kin ku­vaa an­taa se, et­tä meil­lä on vuo­sit­tain sah­din­te­on SM-ki­sois­sa mu­ka­na yli 50 pi­tä­jää. Kil­pai­lul­la on tär­keä mer­ki­tys sah­ti­pe­rin­teen el­vyt­tä­mi­ses­sä, hän jat­kaa.

Kää­ri­äi­nen on mie­lis­sään kuul­les­saan par­ka­no­lai­sis­ta sah­tia te­ke­vis­tä si­sa­ruk­sis­ta. Nuo­ria te­ki­jöi­tä on nä­ky­nyt myös SM-ki­sois­sa, jopa 15-vuo­ti­ai­ta. Mie­hiä ja nai­sia sah­ti­har­ras­ta­jien jou­kos­sa on var­sin ta­sa­puo­li­ses­ti. Nuo­rem­pi pol­vi on tär­ke­ää ni­me­no­maan pe­rin­tei­den jat­ka­mi­sek­si.

– Luon­nol­li­set sah­din­val­mis­tus­pai­kat ovat ka­don­neet, mut­ta sah­din­te­ke­mi­nen on­nis­tuu kau­pun­ki­o­lois­sa esi­mer­kik­si me­hu­mai­jal­la, tie­tää Kää­ri­äi­nen.

– Pait­si et­tä sah­dil­la on EU:n ni­mi­suo­ja, se on myös oi­ke­as­ti ja ai­dos­ti suo­ma­lai­nen tuo­te. Ai­ka­naan sah­ti syn­tyi ta­lon omis­ta tuot­teis­ta. Se oli luo­mu­tuo­te jo en­nen koko luo­mua. Maa­il­mal­la sah­ti tun­ne­taan ni­me­nä, mut­ta ei tuot­tee­na. Sa­man­tyyp­pis­tä kult­tuu­ria löy­tyy Saa­ren­maal­ta ja Got­lan­nis­ta, jon­kin ver­ran Nor­jas­ta, hän jat­kaa.

Sah­deis­sa on myös ero­ja. Par­hai­ten tämä käy il­mi SM-ki­sois­sa, jos­sa osal­lis­tu­jia on ym­pä­ri maan.

– Itä-Hä­meen sah­dit oli­vat ai­kai­sem­min hy­vin­kin vaa­lei­ta. Kan­ta-Hä­meen puo­lel­la käy­te­tään pal­jon ruis­mal­las­ta, joka tuo vä­riä ja ma­kua. Poh­jan­maal­la pu­hu­taan pe­rin­tei­sen sah­din li­säk­si vil­ja­sah­dis­ta, jon­ka pro­ses­si muun mu­as­sa imel­lyt­tä­mi­sen osal­ta on pal­jon pi­dem­pi, ku­vai­lee Pek­ka Kää­ri­äi­nen.

Sah­ti

Pe­rin­tei­nen suo­ma­lai­nen suo­dat­ta­ma­ton olut, jol­la on Eu­roo­pan Uni­o­nin vuon­na 2002 myön­tä­mä ni­mi­suo­ja.

Teh­dään yleen­sä oh­ra­mal­tais­ta, jo­hon li­sä­tään hie­man ruis­mal­tai­ta. Myös veh­nä- ja kau­ra­mal­tai­den käyt­tö on mah­dol­lis­ta. Maus­ta­mi­seen voi­daan käyt­tää ka­ta­jaa, ka­ta­jan­mar­jo­ja tai hu­ma­laa.

Sah­ti­laa­dut vaih­te­le­vat toi­sis­taan pal­jon­kin te­ki­jän, te­kop­ro­ses­sin ja val­mis­tu­sa­lu­een pe­rin­tei­den mu­kai­ses­ti.

Al­ko­ho­li­pi­toi­suus vaih­te­lee muu­ta­mas­ta pro­sen­tis­ta jopa kym­me­nen tie­tä­mil­le.

Sah­din te­ke­mi­seen ei vaa­di­ta mi­tään lu­pia. Vier­ret­tä, eli käyt­tä­mä­tön­tä sah­tia voi myös myy­dä.

Voi­mak­kain sah­ti­pe­rin­ne elää Kan­ta- ja Päi­jät-Hä­mees­sä, Poh­jois-Sa­ta­kun­nas­sa ja Ete­lä-Sa­ta­kun­nas­sa sekä eräis­sä Päi­jät-Hä­meen poh­jois­puo­lel­la ole­vis­sa pi­tä­jis­sä.